Washington DC:n matkalta on nyt kotiuduttu ja koulussakin oon kerenny melkeen viikon päivät istumaan. Täytyy sanoa, että oli kyllä aivan uskomaton reissu! Välillä alkoi vähän tympimään se museosta toiseen kierteleminen, mutta onneksi meijän porukka oli niin mahtava, että kyllä ne museotkin kesti haha. Surullinen tosi asia vaan on, etten suurinta osaa meijän mahti vaihtari porukasta tule enää koskaan tapaamaan. Onneksi nykyään on kuitenkin facebookit sun muut, joten yhteydenpito on edes vähän helpompaa. Nyt mulla onkin kavereita Ruotsissa, Norjassa
(no tää kyllä oli aikasemminkin, kun norjalaisen kanssa asun samassa talossa haha), Tanskassa, Saksassa, Slovakiassa, Espanjassa, Meksikossa, Brasiliassa, Australiassa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.
Teen myöhemmin
(toivottavasti jo nyt tulevan viikonlopun aikana) tosta matkasta oman postauksen, johon laitan kuvia ja kerron mitä tehtiin ja missä käytiin ja tollasta.
Asiasta toiseen, tänään tuli 13 viikkoa täällä täyteen, ja tasan 7:n viikon päästä oonkin sitten just tullut takas Suomeen. Fiilikset mulla on tosta aika sekavat, toisaalta ootan todella kovin Suomeen paluuta ja melkeen lasken jo tunteja haha, mutta toisaalta tuntuu tosi haikeelta, koska 7:n viikon päästä tää kokemus oli sitten siinä, enkä enää ookkaan sen hauskalla aksentilla puhuva vaihtari jostain pienestä kylmästä Pohjois-Euroopan maasta. Ja tietty kavereita täällä tulee ikävä, niin kuin mulla on mun Suomi kavereita nyt ikävä.
Seuraavaan seitsemään viikkoon tulee kuitenkin vielä onneksi mahtumaan kaikenlaista. Parin viikon päästä on promit, toukokuussa meen Chicagoon
(jossa onneks tapaan osan niistä mahtavista ihmisistä, jotka oli DC:ssä!), Chicagosta paluun jälkeen mulla onkin enää 5 koulupäivää ja mut on kutsuttu kaksiin isoihin valmistujaisbileisiin, toivottavasti niihin molempiin pääsen, ja sitten meenkin uudestaan DC:hin Exploriuksen järjestämälle Year End Campille, jossa vietän pari päivää, jonka jälkeen onkin aika tulla Suomeen! Plus tietty tota aivan ihanaa koulua on mulla vielä jäljellä 26 päivää, en millään malttais oottaa, että koulu on ohi, tää high school ei vaan oo mua varten, tuntuu ihan ku oisin taas yläasteella... Ja tottahan toki vielä track treenejä ja kisoja on jäljellä, mulla kai 4 viikkoa.
Täällä ollaan muuten tällä viikolla päästy jo 24 asteen lämpötiloihin ja rusketustakin oon jo kerennyt vähän hankkimaan trackin ansiosta :p. Nyt tää tyttö kuitenkin painuu pehkuihin, että jaksan tän viikon vikan koulupäivän ja treenit. Ja pahoitteluni vielä jos jotain alko jo ärsyttää kuinka monta kertaa hehkutin meijän porukkaa DC:ssä, kyllä te siellä Suomessakin mahtavia ootte! :D
