perjantai 25. tammikuuta 2013

Two weeks! Två veckor! Dos semanas! Deux semaines!

Sainkin jo tänään aikaseks kirjotettua tän postauksen, joka mun piti kirjottaa vasta huomenna.
Otsikko kertoikin jo muutamaan otteesseen, että oon täällä päin maailmaa viettäny nyt 2 viikkoa!
Miltä musta tuntuu? Mulla on tosi monenlaisi tunteita täällä olosta. Onneksi suurin osa niistä on positiivisia. Ja musta tuntuu, että olisin ollu täällä kauemmin kuin vaan 2 viikkoa, mutta toisaalta tuntuu, että just eilenhän mä vielä olisin ollut Suomessa.

Välillä musta tuntuu, että olisimpa vaan Suomessa niin kaikki olis vaan niin paljon helpompaa. Ja tottahan se on. Mutta toisaalta en halua, että kaikki on aina helppoa, sillä tykkään haastaa itseni ja tää tosiaan on suurin haaste minkä oon itelleni ottanut ja tätä mä oon halunnut jo monta vuotta ja oon todellakin tyytyväinen, että viimeinkin oon täällä. Jotenkin aina niille, jotka on vasta lähdössä vaihtoon sanotaan melkeen aina, että kavereitten saaminen on helppoa. No ei se ainakaan mulle oo sitä ollut. Johtuu varmaan siitä, että oon melkeen aina alussa ujo ja hiljanen, mä en vaan yksinkertasesti keksi mitään sanottavaa vieraille ihmisille. Oon yrittänyt päästä siitä eroon ja oon mä parempaan suuntaan päässyt, mutta silti mun on vaikeeta tutustua uusiin ihmisiin. Täällä asiaa ei todellakaan helpota se, että joudun tekemään kaiken mulle vieraalla kielellä, onneks ihmiset täällä tulee helpommin juttelemaan kun Suomessa. Kyllä mä onneks pikkuhiljaa alan saamaan uusia kavereita ja oon onnekas, että oon tutustunu ihmisiin Gron kautta! Ei mulla silti oo vielä oikeen ketään keneltä voisin kysyä, et hei mitä sä teet viikonloppuna, läheks mun kaa ulos? Tai no joo Grolta voin kysyy mut se asuu samas talossa :D.

Onko mulla ikävä Suomeen? On. Mulla on ikävä perhettä ja kavereita, meijän taloa Suomessa ja lukiota :D Mut ei mulla liian kova ikävä oo, onneks. Sillon ku tuntuu, et on ikävä, ajattelen vaan kaikkea kivaa mitä mulla on täällä teidossa ja sitä että, ei siihen oo enää ku vaan 142 päivää ku tuun takas Suomeen.

Tänään kun oltiin matkalla Wal Martiin mulla oikeastaan tuli yhessä vaiheessa tunne, että ei hitsi, tää on iha älyttömän siistii olla täällä ja en haluu mennä takas Suomeen, vaikka tää paikka ei nyt mikään kaikista isoin ookkaan. Mutta älkää huolehtiko, kyllä mä takas Suomeen oon tulossa ja haluunkin tulla, onneks en kuitenkaan liian kovin vielä, vaan se on ihan hyvä, etten haluu takas Suomeen vielä! :D

Viikonloppuna meen varmaankin kattomaan korispeliä kavereitten kanssa. Ja kohta onkin jo helmikuu, jollon alotan trackin ni siellä tutustun varmaan moniin uusiin ihmisiin! :)
Mulla menee täällä hyvin, mutta niin kuin mun kaverit, joiden kanssa oon jutellu on huomannu koulu on mun mielestä tosi tyhmää täällä.. Onneks mulla ei enää oo mitään tosi vaikeita tunteja ni ehkä mä kestän sen, varsinkin jos ajattelen kaikkia niitä tulevia kivoja juttuja! :) Kahesta kuvasta voikin päätellä mitä on tiedossa ja oikeastaan osa tietääkin jo niistä, mutta kerron tänne blogin puolelle lisää myöhemmin.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti